Kuinkakohan monesti olen yrittänyt hiilata itseni blogin ääreen edes sitä varten, että muutaman lauseen raapustaisin ja jatkaisin taas myöhemmin. Ajatuksen tasolle jäänyt, mutta nyt kaverini suorastaan pakotti minut päivittelemään tänne jotain, kun olen ollut niin hehkeän pitkän aikaa hiljaa. Aiheita olisi monia, mistä voisin kirjoittaa, mutta päivitetääs niitä kuulumisia nyt ensin.
Yksin muuttaminen on varmaan yksi niistä asioista, joita ikäiseni ihmiset miettivät. Jotkut tekevät sen heti kun 18 täyttävät, jotkut odottavat vielä jonkun aikaa, ennen kuin raskivat muuttaa vanhempien luota omilleen ja kokeilla siipiään. Nyt tämä on minun kohdallani ajankohtaisempaa kuin ikinä, sillä olen itse muuttamassa tässä piakkoin pois kotoa. Asiasta en kerro sen enempää.
Kuten te kaikki varmasti tiedätte, Children of Bodom tuli viime viikolla keikalle Ouluun. Tietysti löysin itseni sieltä kavereideni kera ja meinkinki oli jotain aivan uskomatonta. Kuvia tuli räpsittyä ja elämäni ensimmäistä kertaa teetin itse kuvia. Siinä ne nyt koristavat kuva-albumini sivuja.
Puutarhurin opinnot ovat sujuneet paljon paremmin, kuin hotracalla vietetty opiskeluaika. Enää en voisi edes kuvitella palaavani takaisin, kun olen jo nähnyt sen miten raskasta alalla on. Nyt puutarhurina pidän siitä, kun saan olla ihmisten kanssa tekemisissä, tehdä kimppuja, asetelmia ynnä muita ja päästää luovuuteni irti, ilman minkäänlaista rajaa. (No okei, mielikuvitus on ainoa raja.)
Mitä kaikkea erilaista tällä alalla sitten on? Miksi koen tämän alan enemmän omakseni? Miksi en viihtynytkään hotracalla? Kaikkiin näihin kysymyksiin saadaan vastaus erin postauksen yhteydessä. Julkaisuajankohtaa en lupaa, mutta sellainen on tulossa kuitenkin.
Ihanaa joulua kaikille ja hauskaa uutta vuotta! :)
♥: Onscu
lauantai 19. joulukuuta 2015
lauantai 17. lokakuuta 2015
Kesä meni, syksy tuli
Monelle syksyn tulo tarkoittaa useimmiten sitä, että koulut/työt alkavat, helteet siirtyvät ja syksyn viileys valtaa ilman. Sateet tulevat, lehdet putoilevat puista ja illatkin alkavat hämärtyä. Nyt voisi luvan kanssa kaivaa jo villasukat, kaikki pitkähihaiset paidat, pipot ja kunnon syystakin esille, jotta ei tarvitsisi hytistä liian ohuella takilla tuolla ulkona. Itsellänihän on paljon käytännöntunteja, joten vietän suurimman osan ajastani työvaatteissa. Ehei, ei vielä puhettakaan siitä, että saisin laittaa työtakin alle villapaidan.
Itsehän voisin jo iltahämärässä sytytellä kynttilöitä ikkunalaudalle, fiilistellä villasukat jalassa ja mietiskellä kulunutta kuukautta ja sitä, mitä kaikkea olen saanut tehdä ja kokeilla. Onhan tämä tuhat kertaa kivempaa, kuin keittiössä kökkiminen. Puutarhurina ajelen päältäajettavalla ruohonleikkurilla tukka putkella viilettäen, teen sidontatöitä ja kukka-asetelmia, opettelen tunnistamaan kasveja, leikkaan oksia ja vaikka mitä muuta.
Puutarha-alalla onkin kaikista jännin juttu se, että en koskaan tule tietämään kaikkea. Ala on niin laaja, että vielä vuosienkin päästä tulen oppimaan paljon uutta, mitä ei koulussa ole opetettu.
Nyt sitten ehti se syyslomakin tulla. Odottelen edelleen sitä lunta, kunnon paukkupakkasia ja kerrospukeutumista.
Itsehän voisin jo iltahämärässä sytytellä kynttilöitä ikkunalaudalle, fiilistellä villasukat jalassa ja mietiskellä kulunutta kuukautta ja sitä, mitä kaikkea olen saanut tehdä ja kokeilla. Onhan tämä tuhat kertaa kivempaa, kuin keittiössä kökkiminen. Puutarhurina ajelen päältäajettavalla ruohonleikkurilla tukka putkella viilettäen, teen sidontatöitä ja kukka-asetelmia, opettelen tunnistamaan kasveja, leikkaan oksia ja vaikka mitä muuta.
Puutarha-alalla onkin kaikista jännin juttu se, että en koskaan tule tietämään kaikkea. Ala on niin laaja, että vielä vuosienkin päästä tulen oppimaan paljon uutta, mitä ei koulussa ole opetettu.
Nyt sitten ehti se syyslomakin tulla. Odottelen edelleen sitä lunta, kunnon paukkupakkasia ja kerrospukeutumista.
sunnuntai 13. syyskuuta 2015
Jillian (I'd give my heart)
Heipsistä! Täällä tuleva puutarhuri taas intoilee ja pursuaa uusia juttuja. Olisi niin monta asiaa kerrottavana, melkein liiankin monta asiaa. Yritän tiivistää asiat sopivaan pakettiin, kerrankin on kuvia jaettavaksi! :D
Melkein heti opintojen alettua meillä oli ma-to viikkotyövuorot puutarhalla. Luokaltamme on kolme kerrallaan koulun puutarhalla töissä ja myös Opinkukassa yhden päivän ajan. Arvatkaa, kuka pääsi heti ensimmäisenä päivänä keräilemään kirsikkatomaatteja kasvihuoneelta? No minä, heh. Voin sanoa, että moisen touhun jälkeen kädet likaantuivat mukavasti, kun piti vielä lajitella tummat ja vaaleat tomaatit eri rasioihin.
Opinkukassa tein lehtikranssin, tai siis jatkoin, kun edellisellä tekijällä se oli jäänyt kesken. Päivä kului helposti sidontakirjoja selaillessa ja kukka-asetelmien teossa. Kukka-asetelmista onkin kuvia jaettavaksi.
Asetelman teossa saa käyttää mielikuvitusta, ainakin minä tykkään yhdistellä eri värejä ja rikkoa rajoja. Satukin totesi, että asetelmasta tuli erittäin rohkea ja värikäs. Varoitus: Jos joskus erehdyn menemään naimisiin ja teen kimppuni itse, asuni tulee olemaan täynnä kukkia ja hääkimppu olkoon sitten värien lisäksi niin pitkä kuin vain on mahdollista. Heh! Tiedän tiedän, ei ole vielä ajankohtaista miettiä tuollaisia, mutta kait sitä saa haaveilla? :D
Olen näinä kuukausina miettinyt myös tulevaa suuntautumistani. Näillä näkymin vaakakuppi kallistuu erittäin vahvasti kukkispuolelle, mutta sitä ei tiedä, vaikka mieli muuttuisi. Saatan lähiaikoina perustaa tämän blogin ohelle puutarhablogin, jossa saa seurata tätä kolmivuotista taipaletta ja ehkä myös mahdollisia ammatikorkean opintoja, jos vain innostun näiden opintojen jälkeen hakemaan ammattikorkeakouluun opiskelemaan floristiksi. Sitä ei tiedä.
Herkullinen kuppikakku kera ruusujen
Melkein heti opintojen alettua meillä oli ma-to viikkotyövuorot puutarhalla. Luokaltamme on kolme kerrallaan koulun puutarhalla töissä ja myös Opinkukassa yhden päivän ajan. Arvatkaa, kuka pääsi heti ensimmäisenä päivänä keräilemään kirsikkatomaatteja kasvihuoneelta? No minä, heh. Voin sanoa, että moisen touhun jälkeen kädet likaantuivat mukavasti, kun piti vielä lajitella tummat ja vaaleat tomaatit eri rasioihin.
Opinkukassa tein lehtikranssin, tai siis jatkoin, kun edellisellä tekijällä se oli jäänyt kesken. Päivä kului helposti sidontakirjoja selaillessa ja kukka-asetelmien teossa. Kukka-asetelmista onkin kuvia jaettavaksi.
Asetelman teossa saa käyttää mielikuvitusta, ainakin minä tykkään yhdistellä eri värejä ja rikkoa rajoja. Satukin totesi, että asetelmasta tuli erittäin rohkea ja värikäs. Varoitus: Jos joskus erehdyn menemään naimisiin ja teen kimppuni itse, asuni tulee olemaan täynnä kukkia ja hääkimppu olkoon sitten värien lisäksi niin pitkä kuin vain on mahdollista. Heh! Tiedän tiedän, ei ole vielä ajankohtaista miettiä tuollaisia, mutta kait sitä saa haaveilla? :D
Olen näinä kuukausina miettinyt myös tulevaa suuntautumistani. Näillä näkymin vaakakuppi kallistuu erittäin vahvasti kukkispuolelle, mutta sitä ei tiedä, vaikka mieli muuttuisi. Saatan lähiaikoina perustaa tämän blogin ohelle puutarhablogin, jossa saa seurata tätä kolmivuotista taipaletta ja ehkä myös mahdollisia ammatikorkean opintoja, jos vain innostun näiden opintojen jälkeen hakemaan ammattikorkeakouluun opiskelemaan floristiksi. Sitä ei tiedä.
keskiviikko 26. elokuuta 2015
Hunger, save me
Ilman mitään sen kummempia tervehdyksiä, mennään suoraan asiaan.
Monilla on varmasti koulu ehtinyt alkaa jo, kun kirjoitan tätä postausta. Kesäloma bloggauksesta on tehnyt minulle hyvää, enköhän pikkuhiljaa ehdi löytää sentään jotain inspiraatiota tähän :) Muistakaa, että mitään ei voi pakottaa tulemaan väkisin.
Puutarhatalouden opinnot alkoivat ja nyt jos ikinä minulla on vapautunut olo. Vihdoin voin sanoa tämän alan tuntuvan omalta, tää on just se mun juttu. Joulukuun alkuun asti aikaa päättää se, mille alalle suuntautuu, onko se sitten vihertuotanto, kukka-ja puutarhakauppa vai viherrakentaminen. Tavallaan rakentaminen houkuttelee tosi paljon, koska tahtoisin itsekin päästä joskus tekemään piharakennuksia ja ihastelemaan omaa kädenjälkeä, toisaalta kukkakaupassa olo kiehtoo myös. Noh, onneksi on valinnaiset olemassa! :) Vaikka kävisin tuotantopuolen, voin silti ottaa valinnaiseksi kukkasidonnan ja kivirakentamisen. Suuntautumista saa jännittää vielä pitkään.
Hotracalla valitin jatkuvasti siitä, kuinka en jaksa enää ja ala ei tuntunut lainkaan omalta. Keittiöpäivät tuntui myrkyltä, enkä yksinkertaisesti halunnut mennä sinne. Pakko se silti oli, vaikka kuinka otti päähän. Muistan sanoneeni jopa psykologilleni kokevani burn out fiiliksiä, joista olen tähän asti päässyt eroon. Vaikka me kyykittäisiin tuntitolkulla kitkemässä rikkaruohoja, temmellettäisiin paikasta toiseen, opetellaan käyttämään koneita ja kerätään ulkona näytteitä kasveista, nautin tästä suunnattomasti.
Tulohaastattelussa mainitsin ryhmänohjaajalleni bloggaamisestani. Saatan ehkä jonain päivänä ottaa kuvia teidän iloksenne ja jaella niitä teille, toki vain sillä ehdolla, että saan moiseen touhuun luvan :D
Monilla on varmasti koulu ehtinyt alkaa jo, kun kirjoitan tätä postausta. Kesäloma bloggauksesta on tehnyt minulle hyvää, enköhän pikkuhiljaa ehdi löytää sentään jotain inspiraatiota tähän :) Muistakaa, että mitään ei voi pakottaa tulemaan väkisin.
Puutarhatalouden opinnot alkoivat ja nyt jos ikinä minulla on vapautunut olo. Vihdoin voin sanoa tämän alan tuntuvan omalta, tää on just se mun juttu. Joulukuun alkuun asti aikaa päättää se, mille alalle suuntautuu, onko se sitten vihertuotanto, kukka-ja puutarhakauppa vai viherrakentaminen. Tavallaan rakentaminen houkuttelee tosi paljon, koska tahtoisin itsekin päästä joskus tekemään piharakennuksia ja ihastelemaan omaa kädenjälkeä, toisaalta kukkakaupassa olo kiehtoo myös. Noh, onneksi on valinnaiset olemassa! :) Vaikka kävisin tuotantopuolen, voin silti ottaa valinnaiseksi kukkasidonnan ja kivirakentamisen. Suuntautumista saa jännittää vielä pitkään.
Hotracalla valitin jatkuvasti siitä, kuinka en jaksa enää ja ala ei tuntunut lainkaan omalta. Keittiöpäivät tuntui myrkyltä, enkä yksinkertaisesti halunnut mennä sinne. Pakko se silti oli, vaikka kuinka otti päähän. Muistan sanoneeni jopa psykologilleni kokevani burn out fiiliksiä, joista olen tähän asti päässyt eroon. Vaikka me kyykittäisiin tuntitolkulla kitkemässä rikkaruohoja, temmellettäisiin paikasta toiseen, opetellaan käyttämään koneita ja kerätään ulkona näytteitä kasveista, nautin tästä suunnattomasti.
Tulohaastattelussa mainitsin ryhmänohjaajalleni bloggaamisestani. Saatan ehkä jonain päivänä ottaa kuvia teidän iloksenne ja jaella niitä teille, toki vain sillä ehdolla, että saan moiseen touhuun luvan :D
lauantai 20. kesäkuuta 2015
One more time one crazy ride
Tämä kirjoitus tulee ehkä "pikkuisen" myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Reckless Love oli Oulun Mick'sissä akustisella keikalla 1.6. Itse olin arponut ja pähkäillyt omaa osallistumistani, mutta sain onneksi lähteä aikaisemmin töistä ja nähdä pojat pitkästä aikaa livenä.
Vaikka ulkona satoi vettä ja odottaa sai melko kauan, kärsivällisyys palkittiin, kun pojat tulivat jakamaan nimmareita. Juuri ennen sitä kovaäänisistä sattui sopivasti soimaan rekkujen kappale Hot.
Kiitos Jossulle yhteiskuvan ottamisesta! :)
Reckless Love oli Oulun Mick'sissä akustisella keikalla 1.6. Itse olin arponut ja pähkäillyt omaa osallistumistani, mutta sain onneksi lähteä aikaisemmin töistä ja nähdä pojat pitkästä aikaa livenä.
Vaikka ulkona satoi vettä ja odottaa sai melko kauan, kärsivällisyys palkittiin, kun pojat tulivat jakamaan nimmareita. Juuri ennen sitä kovaäänisistä sattui sopivasti soimaan rekkujen kappale Hot.
perjantai 29. toukokuuta 2015
Kuningasboa lemmikkinä? + muuta höpinää
Joko olen ihan oikeasti pimahtanut päästäni pahimman kerran tai virallisesti tulossa hulluksi, kun aloin tänään vakavissani miettiä sitä, millaista olisi pitää käärmettä lemmikkinä. Kaikista eniten houkuttelee kuningasboa ja viljakäärme. Älkää rakkaat säikähtäkö, vaikka nyt puhuisin käärmeen ottamisesta lemmikiksi, ei se oikeasti tule tapahtumaan vielä moneen vuosikymmeneen :D Tuskin koskaan. Jos siellä ruudun toisessa päässä on joku, kellä on kokemusta käärmeistä ja niiden hoitamisesta, avaa toki sanainen arkkusi ja kerro, millaista moinen on ollut :)
Vaihdetaanpa puheenaihetta käärmeistä muihin asioihin.
Ensimmäinen vuosi amiksessa mennä hurahti ohi. Tuskin ehti edes kissaa sanoa, kun sitä jo istuu jatkavien kevätjuhlassa ja kuuntelee yksikönjohtajan puhetta. Minuun iski jäätävän haikea olo, kun ajattelin sitä, mitä kaikkea olen tämän vuoden aikana elämääni saanut. Tunnelma tuntui jotenkin ihan erilaiselta, kuin mitä peruskoulun päättäminen.
Tämän vuoden aikana olen saanut elämääni upeita, ihania ystäviä. Puhun täällä blogimaailmassa ummet ja lammet oppilaskunnasta, enkä nytkään malta pitää suutani kiinni. Heistä on tullut armottoman läheisiä ystäviä minulle, sanatkaan eivät riitä kuvaamaan sitä, kuinka paljon jokainen merkitsee. Osa heistä valmistuu ja kohtaa maailman, mutta tapaamisia tulee siitäkin huolimatta.
Viettäkää murut ihana kesäloma! Isosti onnea kaikille valmistuneille ♥
Vaihdetaanpa puheenaihetta käärmeistä muihin asioihin.
Ensimmäinen vuosi amiksessa mennä hurahti ohi. Tuskin ehti edes kissaa sanoa, kun sitä jo istuu jatkavien kevätjuhlassa ja kuuntelee yksikönjohtajan puhetta. Minuun iski jäätävän haikea olo, kun ajattelin sitä, mitä kaikkea olen tämän vuoden aikana elämääni saanut. Tunnelma tuntui jotenkin ihan erilaiselta, kuin mitä peruskoulun päättäminen.
Tämän vuoden aikana olen saanut elämääni upeita, ihania ystäviä. Puhun täällä blogimaailmassa ummet ja lammet oppilaskunnasta, enkä nytkään malta pitää suutani kiinni. Heistä on tullut armottoman läheisiä ystäviä minulle, sanatkaan eivät riitä kuvaamaan sitä, kuinka paljon jokainen merkitsee. Osa heistä valmistuu ja kohtaa maailman, mutta tapaamisia tulee siitäkin huolimatta.
Viettäkää murut ihana kesäloma! Isosti onnea kaikille valmistuneille ♥
torstai 14. toukokuuta 2015
Endless forms most beautiful
Mä nyt yritän olla kirjoittamatta tätä postausta kyyneleet poskilla. Hymyillä sentään saa, mutta ei itketä lauantaina ;)
Ja ennen kuin joku ehtii säikähtää siellä, niin mitään kovin vakavaa ei ole tapahtunut. Pientä haikeutta vain ilmassa, sillä kohta on ensimmäinen vuosi amiksessa ohi, ja syksyllä (toivottavasti) puutarha-alan opinnot kutsuu. Menin vielä sanomaan ryhmänohjaajalleni, etten todellakaan tulee kaipaamaan tätä apinalaumaa, jonka seurassa olen saanut tämän vuoden viettää. Katsotaan vain, niin jossain vaiheessa kuitenkin syön sanani! :D Tai sitten en, mistä sen tietää.
Vaikka kuinka yritän repiä aikaa bloggaamiselle kaiken väsymyksen keskeltä, joudun melko useasti syömään sanani siitä, että yrittäisin edes hieman useammin kirjoittaa teille. Välillä on käynyt lopettaminen mielessä, kun aika ei enää yksinkertaisesti riitä tähän, mutta yrittäkää pysyä kärsivällisenä! Ehkä tämä jossain vaiheessa hellittää..
Kohta alkaa kesäduuni (kyllä, mä sain sen! Saa onnitella), ja ihan pian viettelen 18-vuotissynttäreitäni. Hui kamala, missä välissä se aika karkasi käsistä? Baarireissua ei ainakaan ihan heti tule, ei nimittäin houkuttele mennä krapulassa töihin :D
Mites teillä muilla? Miten ensimmäinen vuosi amiksessa/lukiossa on sujunut? Entäs te, ketkä päätätte peruskoulun? Mitkä on fiilikset? :)
Minulla olisi ihan hirveästi asioista, mistä tahtoisin kertoa teille, mutta nyt on pakko pitää turpa kiinni ja sulkea taas ajatukset lokerikkoon. Tältäerää siis päätän tämän postaukseni tähän. Hyvää loppukevättä raksut! :)
Ja ennen kuin joku ehtii säikähtää siellä, niin mitään kovin vakavaa ei ole tapahtunut. Pientä haikeutta vain ilmassa, sillä kohta on ensimmäinen vuosi amiksessa ohi, ja syksyllä (toivottavasti) puutarha-alan opinnot kutsuu. Menin vielä sanomaan ryhmänohjaajalleni, etten todellakaan tulee kaipaamaan tätä apinalaumaa, jonka seurassa olen saanut tämän vuoden viettää. Katsotaan vain, niin jossain vaiheessa kuitenkin syön sanani! :D Tai sitten en, mistä sen tietää.
Vaikka kuinka yritän repiä aikaa bloggaamiselle kaiken väsymyksen keskeltä, joudun melko useasti syömään sanani siitä, että yrittäisin edes hieman useammin kirjoittaa teille. Välillä on käynyt lopettaminen mielessä, kun aika ei enää yksinkertaisesti riitä tähän, mutta yrittäkää pysyä kärsivällisenä! Ehkä tämä jossain vaiheessa hellittää..
Kohta alkaa kesäduuni (kyllä, mä sain sen! Saa onnitella), ja ihan pian viettelen 18-vuotissynttäreitäni. Hui kamala, missä välissä se aika karkasi käsistä? Baarireissua ei ainakaan ihan heti tule, ei nimittäin houkuttele mennä krapulassa töihin :D
Mites teillä muilla? Miten ensimmäinen vuosi amiksessa/lukiossa on sujunut? Entäs te, ketkä päätätte peruskoulun? Mitkä on fiilikset? :)
Minulla olisi ihan hirveästi asioista, mistä tahtoisin kertoa teille, mutta nyt on pakko pitää turpa kiinni ja sulkea taas ajatukset lokerikkoon. Tältäerää siis päätän tämän postaukseni tähän. Hyvää loppukevättä raksut! :)
Tilaa:
Kommentit (Atom)